en-Ennakkoluuloja kryptovaluutoista

Ennakkoluuloja kryptovaluutoista

 

Suomalaisten väitetään omaksuvan nopeasti uusia teknisiä asioita, mutta kryptovaluuttojen kohdalla tilanne on päinvastainen. Euroopan keskuspankin tuoreen tutkimuksen mukaan vain kahdella prosentilla suomalaisista oli varoja kryptovaluutoissa, kun euromaiden keskiarvo on 3,6 prosenttia. Kärjessä ovat Saksa ja Kypros, joissa osuus on seitsemän prosenttia.

Suomalaisten nihkeä asenne heijastuu uutisointiin, joka käsittelee kryptoja usein negatiivisessa sävyssä rikollisten rahana ja keinottelun välineenä. Bitcoinin tuhlaava sähkönkulutus on tehnyt siitä ympäristöpahiksen, johon nimekkäät kotimaiset sijoittajat eivät halua koskea.

Myynnin lykkääntyminen on moninkertaistanut varojen arvon, joten se on ollut valtiolle hyödyksi. Perustelut ovat kuitenkin joko hätävale tai osoitus ymmärtämättömyydestä.

KUTEN ENNAKKOLUULOISSA yleensä, kryptojenkin taustalla on totuuden siemeniä. Bitcoin tuhlaa sähköä ja perinteisen käteisen tavoin sitä käytetään rikollisiin tarkoituksiin. Toisaalta myös pankit tuhlaavat sähköä, kullankaivamisen ympäristövaikutuksista puhumattakaan.

 Suurin virhe on kuitenkin niputtaa kaikki kryptovaluutat bitcoinin alle. Se osoittaa perehtymättömyyttä asiaan.

Miten tehdä krypto­valuutasta turvallinen, hajautettu ja skaalautuva?

Bitcoin tuhlaa sähköä, koska työntodisteperiaate edellyttää sitä. Siinä missä pankit saavat arvonsa ja asiakkaiden luottamuksen isoista konttoreista ja johtajien korkeista palkoista, bitcoin saa arvonsa sähkönkulutuksesta.

Uudemmat kryptovaluutat eivät ole sähkösyöppöjä. Niissä turvallisuus perustuu omistamiseen tai asemaan lohkoketjussa, ja ne ovat muutenkin aivan eri maata kuin vanha bitcoin, jonka tärkein arvo on sen pysyvyydessä.

KRYPTOMARKKINOILLA ON JO monen vuoden ajan käynyt kova kuhina. Uudet innovaatiot synnyttävät uusia valuuttoja, lohkoketjuja, älysopimuksia sekä hajautettuja finanssisovelluksia. Keksijöinä ja varhaisina omaksujina häärivät varsinkin nuoret miehet. Ethereumin kehittäjä Vitalik Buterin on vasta 27-vuotias miljardööri.

Asetelma muistuttaa mikrotietokoneiden alkuvuosia, jolloin koneet olivat teknisesti alkeellisia ja niiden käyttö vaati harrastuneisuutta. Pelit piti ladata kaseteilta, näyttöön mahtui vain 23 merkkiä riville ja ohjelmia joutui koodaamaan itse. Media piti mikroja leluina, jotka eivät koskaan korvaisi oikeita tietokoneita.

Nörtit kuten Bill Gates, Steve Wozniak ja Steve Jobs uskoivat, että jonain päivänä mikrotietokone tulee jokaiseen kotiin ja alkaa tiedon vallankumous. Vain muutama yrityksistä menestyi, mutta ne mullistivat maailman ja tekivät ajoissa osakkeita ostaneista miljonäärejä.

Nörtit olivat oikeassa mikrotietokoneista. Ovatko he sitä myös kryptovaluutoissa?

Mistä valuutasta tulee uusi Apple?

MIKROTIETOKONEIDEN menestystarina ei välttämättä toistu sellaisenaan. Kryptovaluutat ovat paljon vaikeampi ala, sillä jo ajatus rahan ja valtion erottamisesta on yhtä radikaali kuin kirkon ja valtion ero keskiajalla.

Niin silti tapahtui. Kirkon menetettyä asemansa rahasta tuli monelle uusi uskonto. Länsimaiden nykyinen hyvinvointi perustuu uskoon euron ja dollarin arvosta.

Voisiko tietoverkko vapauttaa rahan samalla tavalla kuin se vapautti tiedonkulun ja verkkokaupan? Ja jos voisi, sallitaanko sen tapahtua, vai tapetaanko kryptoilu regulaatiolla? Edessä on jännittäviä aikoja.

Monista yrityksistä huolimatta yksikään kryptovaluutta ei ole vielä pystynyt ratkaisemaan alan omaa Bermudan kolmiota: miten tehdä kryptovaluutasta samanaikaisesti turvallinen, hajautettu ja skaalautuva. Esimerkiksi bitcoin on turvallinen ja hajautettu, mutta ei skaalaudu riittävästi. Skaalautuvat järjestelmät eivät ole turvallisia tai hajautettuja.

Se, jonka kryptovaluutta ensimmäisenä ratkaisee tämän kolmion, muuttaa koko maailmaa.

Kirjoittaja on tietokirjailija ja tutkija.

PETTERI JÄRVINEN

Artikkeli tivi.fi